Ama-Pandan touhukirja

kirjoittanut Adeina

Vanhat touhukirjat: [Joulu 2005] [Tammi-Maalis 2006]

Kesäkuu 2006

19.6 Vikinä ja Santte jäivät meille hoitoon. Aamulenkki neljän koiran kanssa sujui yllättävän kivuttomasti. Amanda kaahaili vapaana ja loput kolme olivta hihnan päässä. Työpäiväksi eristin Onnin ja Amandan Vikinästä ja Santesta. Vaan eikös Amanda ollut samalla puolella toisten kanssa ja Onni oli jäänyt yksinään aidan toiselle puolelle, kun pääsin kotiin. Päivälenkkille lähetminen sujui vähän huonommin kuin aamulenkkille, sillä lähdin heti töistä tultuani ja Amanda oli vielä niin innoissaan paluustani, että hyppeli ympärilläni. Vikinä ja Santte taas halusivat niin tohinalla ulos, että eteiseen syntyi heti alussa lievä kaaos. Iltalenkille sain avuksi kennelpojan ja pääsimme helposti pitkän lenkin.

18.6 Oli meidän vuoromme mennä kehään. Saavuimme ajoissa paikalle ja pystytimme teltan. Odottelimme ja ihmettelimme kehän alkamista. Amandaa käytiin kuvaamassakin. Kirsi meni auttamaan kaveria purkamaan koiraa autosta, sillä aikaa kun odottelin nelikon kanssa. Eikös Onnin kehä alkanut juuri silloin kun kenneltyttöni oli muualla. Sain hypätä pikapikaa kehään ja jättää muut kolme odottelemaan.

Onnin ensi esiintyminen sujui nopeasta kehään lähdöstä huolimatta hyvin. Se käveli oikein nätisti ja osasi seistä. Onneksi tuomari tutki sen maassa, sillä emme ole harjoitelleet yhtään pöytää. Onnista taisi tuomarin tutkiminen olla touhussa kaikkein hauskinta. Seisoessa se vähän vilkuili muiden koirien luo ja istahtikin pari kertaa, mutta muuten kaikki meni tosi moitteettomasti. Paljon paremmin kuin uskalsin toivoakaan. Olen Onnista niin ylpeä.

Meillä oli yksi toisen rodun edustaja välissä ja sitten esitin Amandan. Tällä kertaa se mitattiin pöydällä. Amandan esittäminen sujui ihan hyvin. Sen kanssa on niin paljon helpompaa, kun se liikkuu helposti ja tietää mitä pitää tehdä. Odottelimme vielä ryhmäkehiin ennenkuin lähdimme jatkamaan kohti Vaasaa. Olimme koko porukka aika puhki kun pääsime kotiin ja loppu ilta meni puoliksi torkkuen.

17.6 Aamulla herättiin aikaisin ja pakattiin koirat ja tavarat autoon. Suunnistaminen Tuurin sujui hyvin ja päästiin helposti näyttelypaikalle. Vikinä esiintyi ja muut kolme koiraa olivat mukana turisteina. Oli ihan järkyttävän kuuma päivä, mutta onneksi meillä oli teltta, jonka suojaan sai piiloutua paahtavalta auringolta.

Näyttelyn jälkeen suunnistimme Töysään vuokramökille. Koirat aidattiin akhteen osaan, mutta kaupasta tultuamme huomasimme, että kaikki neljä tönöttivät iloisesti oven edessä. Eipä ollut kestävä aitaus. Hetken päästä saimme Paavo-korthalsingriffonin perheineen vierailulle. Onni oli innoissaan sekä Paavosta, että lapsista, mutta Amandasta olisimme ihan hyvin pärjänneet ilman vieraitakin. (Kiitoksia ihanasta vierailusta!)

Illalla lähdimme lenkille viereiselle tielle. Alussa Onni karkasi tien vieressä olevaan aitaukseen. Sain sen houkuteltua mukaan ja jatkoimme matkaa. Koirat äkkäsivät aitauksessa olevat lhemät ja Amanda innoistui haukkumaan niille. No lehmätpä päättivät tulla katsomaan, että mitäs otuksia me ollaan ja rykäisivät vauhdilla paikalle. Tanner vaan tömisi. Amanda hyppäsi melkein nahoistaa ja siitä ei jäänyt kuin pieni pölypilvi leijailemaan. Muut tuijotimme suu auki lehmiä. Kun tokenimme vähäisen kipaisin mökiltä hakemassa kameran ja käskin Amandan samalla mukaani. Menimme takaisin ottamaan kuvia. Amanda kulki nätisti lehmien ohi. Yllättävän nopeasti se tokeni säikähdyksestään. Jatkettuamme tietä pitkin eteenpäin lehmät seurasivat mukana. Pojat olisivat halunneet mennä lehmien aitaukseen. Paluumatkalla Onni hyppäsi pariin otteeseen ojan yli lehmien puolelle. Neidit taas pitivät otuksiin välimatkaa.

16.6 Pesin koirat. Onni piti pestä jo aikoja sitten, mutta se jotenkin jäi. Amandaa ei ollut tarkoitus pestä lainkaan, mutta kun neiti tunki kylppäriin niin innokkaasti, niin sai sekin suihkun ja shampoota niskaansa. Kirsi tuli Vikinän ja Santen kanssa. Ilta meni oikeastaan pakatessa Tuurin reissun kamppeita kasaan.

14.6 Mentiin toisen ryhmän agilityharkkoihin Amandan kanssa. Oli ihanasti viileämpi päivä kuin edellinen ja kentällä oli mukavaa. Tämä ryhmä opetteli pussin ja pöydän. Meille tuli hyvin Kertausta eri esteistä. Erityisesti A:n ja putken kertaaminen, tuli selvästi tarpeeseen, koska Amanda oli niiden suorittamisesta alkuun vähän epävarma.

13.6 Vihdoin kolmen viikon tauon jälkeen päästiin taas Amandan kanssa agilitytunnille. Muut olivat meidän poissa ollessa opetelleet pöydän ja keinun. Me harjoittelimme niitä aluksi. Keinu oli Amandasta vähän epäilyttävä. Opettaja tuli meidän taakse ottamaan keinun kiinni, ettei se keikahda vauhdilla ja Amandasta takana oleva ihminen oli hyvin, hyvin epäilyttävää. Keinu itsessään ei sitä pelottanut, mutta takana oleva ihminen oli ahdistava ja Amanda pyrkikin kokoajan vilkuilemaan opettajaa ja oli valmiina ponkaisemaan muualle, jos tilanne alkaa näyttää enää yhtään epäilyttävämmältä. Pöytä sujui ihan hyvin. Kerran Amanda veti sen vähän pitkäksi kun tultiin liian suurella vauhdilla. Näiden kahden lisäksi opeteltiin pussia. Se ei ollut yhtään niin kiva este kuin putki, mutta niin kauan kuin pussin suu oli sen verran auki, että sieltä näkyi hyvin ulos, oli se Amadasta ihan mukavaa. Oli mukavaa olla taas harjoittelumassa. Vähän liian kuuma päivä oli, vaikkei Amanda näyttänyt olevan liian kuumissaan.

11.6. Koirat olivat mukana kirpparilla ja piipahdettiin Siljan luona syömässä.

9.6. Vierailtiin Siljan luona Pippuria katsomassa. Onnikin sai tulla sisälle. Suurimman osan aikaa koirat käyttäytyivät hyvin, mutta Onni yhdessä välissä innostui tekemään yllätyspelotteluhyökkäyksen Pippuria kohden. Pippuri säikähti ja ryntäsi karkuun. Jos Onni on ääliö, pitää Amandankin olla ääliö ja neitikin innostui komentamaan. Koirat lensivät arestiin. Kostoksi Pippuri rauhoituttuaan läppäsi Amandaa tassulla päähän. Tätä ennen ja tämän jälkeen oli taas aivan rauhallista, mutta taas tuli huomattua, että Onni ei osaa olla kissojen kanssa.

7.6. Koirilla oli rapsuttelupäivä. Meillä kävi vieraita rapsuttelemassa. Matkalla juna-asemalle pysähdyimme vierailemaan ja koirat saivat olla rapsuteltavina. Matkustimme junalla takaisin Vaasaan ja siellä kävi niin konduktööri kuin joukko pikkutyttöjäkin rapsuttelemassa. Seinäjoen asemaltakin löytyi odotusajalle rapsuttelija.

6.6. Matkustin yksinäni takaisin Ouluun. Koirat olivat olleet hoidossa kiltisti. Onni on ollut aikasemminkin hoidossa, mutta Amandalle tämä oli ensimmäinen kerta. Ne olivat käyneet erikseen lenkeillä ja Amanda oli ollut oven vieressä aina odottamassa Onnia takaisin lenkiltä. Onnin tullessa takaisin, Amanda innosti sen riehumaan kanssaan sisällä. Mitään ongelmia ei ollut ilmennyt ja koirat olivat kotiutuneet sinne heti. Amanda oli kyllä iloinen nähdessään minut.

4.6. Aamulla oli länderilenkki Rajahaudan luontopolulla. Ländereitä ei mukana ollut kuin Amanda ja Kampi ja muun rotuisia olikin enemmän KOnsta, Hugo ja Niki. Pojat hyörivät innoissaan Amandan ympärillä. Oli todella mukava lenkki, aurinko paistoi ja koirat juoksivat kiltisti. Kiitos Pia ja Pasi! Myöhemmin päivällä pikkusiskon juhlat jatkuivat. Koirat jäivät hoitoon, kun jatkoin yksin illalla kotiin.

3.6. Pikkusiskolla oli ylioppilasjuhlat. Koirat osasivat olla nätisti. Onni kävi ensimmäistä kertaa tänä vuonna uimassa.

2.6. Matkustettiin Ouluun. Kaikki meni hyvin Seinäjoen asemalle asti. Helsingistä tuleva juna oli myöhässä, joten saimme odotella. Kun juna lopulta tuli hyppäsimme siihen vainuun mihin meille oli myyty lippu. Vaan sepä vaunu olikin menossa takaisin Vaasaan. Onneksi siellä tuli kuulutus, että tämä juna on menossa Vaasaan, ennenkuin juna lähti liikkeelle, joten ehdimme hypätä pois junasta. Puolen tunnin päästä tuli toinen juna, jossa menimme sellaiseen vaunuun, jonka tiesin varmasti lähtevän kohti Oulua. Juna hajosi puolessa välissä matkaa. Onneksi se saatiin puolessa tunnissa korjattua. Emme me lopulta olleet kuin tunnin myöhässä ja kaikeksi onneksi päästiin Ouluun eikä jouduttu minnekään muualle.

Toukokuu 2006

29.5 Matkustettiin takaisin Vaasaan. Bussimatka oli karmiva. Amanda voi pahoin. Joko se oli napannut jonkun mahapöpön mätsäristä tai sse oli syönyt jotain huonoa, joka tapauksessa pahoinvointi iski pahimpaan mahdolliseen saumaan. Onneksi bussi oli ilmastoitu. Ja onneksi siellä oli vessa, jossa oli vessapaperiakin. Tarjouduin pesemään bussin lattiat kun päästiin perille, mutta kuski oli kiltti ja sanoi, että ne ovat ihan tarpeeksi siistit, peseminen saa jäädä siivoajille. Matkustamisen ihanuus totissesti...

26.5 Jatkettiin matkaa bussilla Lohjalta Turkuun. Turussa viivähdettiin hetki ennenkuin lähdettiin Sinin mökille viikonlopun viettoon. Siellä oli ihanaa. Oli suorastaan kesäinen olo, vaikka satoikin vähän liikaa. Koirat nauttivat pihalla juoksemisesta. Amandan mokoma meni Sinin viereen yhtenä aamuna nukkumaan. Se on ruvennut harrastamaan tälläistä vierasissa sängyissä roikkumista. Ihanan rentouttava viikonloppu :9

25.5 Mentiin mätsäriin Helsinkiin Onnin ja Amandan lisäksi mukana olivat Viivi- ja Cello-länderit sekä Kipa ja Make. Sattui kaunis aurinkoinen päivä kohdalle ja oli oikein mukavaa. Nähtiin paljon tuttuja. Oli ihana nähdä pitkästä aikaa. Parhaiten taisi jäädä mieleen Sarin upeasti käyttäytyvt pulit Obe ja Kia. Kiitoksia teille kaikille, erityisesti Kipalle ja Makella!

Onnikin teki debyyttinsä kehiin. Poika osaisi seistä, mutta juoksemisen kanssa meillä on pitkä ja kivinen tie edessä. Ensimmäinen pyörähdys sujui ihan hyvin, mutta kierros kaikkien punaisten koirien kanssa meni metsään. Ja Onni teki kaikkensa mennäkseen ulos kehästä. Mutta siitä huolimatta siellä oli mukava, eikä Onnikaan tuntunut pistävän touhua pahakseen. Tuomariin tutustuminen oli siitä ihanaa ja seisominenkin ihan siedettävää. Jos tuon liikkumispuolen saisi vielä kuntoon. Amanda osasi olla oikein nätisti. Meillä sujuu liikkumispuoli hyvin. Seisomispuoli taas voitaisiin hioa paremmaksi. Vastakohtaiset koirat.

21.5 Käytiin Helsingin näyttelyssä. Olin ihan hirveän hermostunut, eikä auttanut yhtään, että oli ulkomaalainen tuomari. Amanda juoksee nätisti, mutta taas tuli huomattua, että seisomista voitaisiin harjoitella lisää. Varsinkin sellaisessa tilanteessa seisomista, missä minä olen itse ihan hermostunut. Kampi oli näyttelyssä aivan upea! Se loisti. Mirokin tuli mahtavasti muotovalioksi. Onnittelut teille molemmille perheinenne ja kaikille muillekin näyttelyyn osallistuneille! Makelle kiitos kepona toimimisesta :) Amandan tulokset löytyvät näyttelykirjasta .

20.5 Tänään oli Kipazin tapaaminen. Nähtiin joukko ländereitä ja pari muun rotuista. Onni hurmasi nuorison ja Amandallekin maistui ihan kiitettävästi lasten keksit. Vähän oli sadetta ilmassa, mutta onneksi oli teltta, jonne majoittua höpisemään ja luentoja kuuntelemaan. Luennoitsijat olivat hyviä. Kipa oli nähnyt vaivaa tapaamisen järjestelyissä ja se kyllä näkyi. Mukava päivä, oli ihana nähdä enemmänkin kipazinkoiria ja tavata omistajia. Toivottavasti ensi vuonna taas tavataan :D

Kipazin tapaaminen 20.5.2006

17.5 ONNIN 5-VUOTISSYNTTÄRIT! Juhlistettiin synttäreitä matkustamalla Kipan luo. Ihanaa :) Ihan kuin olisi kotiin tullut. Ripu-neidilläkin on synttärit. Onnea Kipazin B-pentue! Amanda sulautui taas lauman jatkoksi ja Onni haluaa länderiksi länderien joukkoon. :D

Amanda tarkkailee penkiltä Onni ja Kipan ländereitä

16.5 Oltiin Amandan kanssa viidennellä agilitytunnnilla. Tunti ei mennyt ihan putkeen. Alussa koirat kävivät liian kierroksilla ja kun kaikki eivät pysyneet vapaana hallinnassa, niin ongelmiahan siitä syntyi. Amandakin ehti räjähtää meidän luo vapaana ryntäävälle koiralle. Ärsyttää, kun en tajunnut tarpeeksi ajoissa kääntää sen huomiota muualle. Toisaalta Amanda oli ainoa joka ei iskenyt kiinni toiseen koiraan. Jos Onni olisi ollut mukana, niin sen hampaat olisi ehkä saanut irroittaa vastaavassa tilanteessa uroksen parrasta.

Opeteltiin puomi. Amanda tykästyi siihenkin esteeseen. Kontaktien kanssa on kyllä hiomista. Ekat kontaktit neiti haluaisi vetää tässäkin esteessä yli. Puomin harjoittelu oli kivaa, mutta meillä oli järkyttävän vaikea loppurata ja se meni joltain kohdin sellaiseksi sähläämiseksi, että en kyllä ole tyytyväinen omaan työhöni.

15.5 Koirat tulivat mukaani, kun kävin tulevassa kesätyöpaikassa kääntymässä. Osasivat jopa jäädä paikoilleen odottamaan, kun käväisin muualla, vaikka olivat irti. Paikallaanolo harjoitukset alkavat ehkä vihdoin tuottaa tulosta Amandakin osalta.

14.5 Matkustettiin junalla takaisin Vaasaan. Onni keräsi junassa ympärilleen ihailijajoukon. Ensin tuli kolme pikkutyttöä silittämään Onnia ja Amandaa. Kului puolisen tuntia. Toinen joukko, jossa oli neljä tai viisi tyttöä saapui paikalle ja jäi silittelemään koiria. Kului taas tovi ja paikalle tuli kolmas tyttöjoukko. Tämä viimeinen joukko oli Amandasta kaikkein kiinnostavin, sillä olihan yhdellä tytöllä omena mukana. Jostain kuman syystä Amanda pyrki kokoajan omenatytön rapsutettavaksi...

Amanda ja Onni pendolinossa matkalla Oulusta Seinäjoelle

13.5 Oltiin Oulun näyttelyssä Amandan kanssa. Siellä oli edustettuna oikein nuorisojoukko, kun mukana oli Paavo (pentu-uros), Muusa (juniorinarttu), Pimu (nuori narttu) ja Amanda oli itsekin nuorten narttujen luokassa. Oli kivaa nähdä taas oululaisia länderistejä. Vihdoinkin tavattiin myös Muusa ja Muusan emäntä, jotka olivat poissa silloin kun olimme Amandan kanssa Oulun länderilenkillä. Mikäs siellä oli ollessa, kun aurinko paistoi ja juttua riitti. :) Kiitoksia ihanasta seurasta kaikille! Rotukehän jälkeen kävimme hakemassa Juuttiputiikista tavaraa. Olimme hetken aikaa Amandan kanssa myyjinäkin. Neiti keräsi siellä rapsuttelijoita, mutta loppuajasta Amanda nukkui takahuoneessa. Kun palasimme ryhmäkehiin, alkoi sataan ja olimme ihan litimärkiä. Amandan tulokset löytyvät näyttelykirjasta .

Santte, Vikinä, Amanda ja Onni lenkillä tuossa kotikodin lähimetsässä 12.5.2006

12.5 Amanda pelasi itsekseen aamulla jalkapalloa. Se oli aika hienon näköistä. Kirsi tuli koirien kanssa kylään. Lähdettiin Santen, Vikinä-heelerin, Onnin ja Amandan kanssa metsälenkille. Välillä oli vähän sellainen olo, että nyt etsyttiin, mutta päästiin lopulta takaisin kotikotiin. Meillä on hirveästi väkeä (oman porukan on ihan kiitettävästi vieraitakin) ja neljä koiraa, ja tietysti kaikki ovat keittiössä. Ainakin koirat ovat saaneet ihan kiitettävästi herkkuja. Olen iloinen, kun Amanda suhtautuu vieraisiin niin avoimesti. Tosin se on myös pahin ruoankerjääjä...

Onnin ja Amandan fanijoukko Oulussa kotikotona

11.5 Mentiin Onnin kanssa Mallun luo kylään. Amanda sai taas harjoitella yksinjäämistä. Onni innostui keräilemään suuhunsa kaikkea. Tiitun mielestä se taisi olla hauskaa, koska neiti antoi yhden "lelun" vähän väliä Onnille, joka sitten istuskeli niin viattoman näköisenä. Paluumatka oli pieni seikkailu. Ei kannata lähteä väärällä bussikortilla ja ilman rahaa liikenteeseen...

10.5 Matkustettiin junalla Ouluun. Harvinisen tylsä matka. Molemmat koirat nukkau posottivat. Samassa junassa oli ihan pieni pentu ja sain muistella kuinka ihanaa se olikaan matkustaa aikoinaan pennun kanssa ja miten uutta ja jännittävää matkustaminen olikaan alkuun. Nyt nuo konkarit vaan nukkuvat tyytyväisenä. Onhan se kivaa silloin kun itsellä on kirja mukana, mutta nyt laskin lähinnä minuutteja. Onni pelasi kotikotona pikkusiskon ja pikkusiskon kavereiden kanssa jalkapalloa. Se olisi pitänyt saada videolle. *reps*

9.5 Käytiin Onnin ja Amandan kanssa harkoissa. Amanda oli aluksi agilityharjoituksissa. "Tänään harjoiteltiin keppejä. Itse inhoan sitä estettä. Amanda ei inhonnut. Ei se siitä erityisemmin tykännyt, mutta teki ku pyysin. (Meillä ei ollut kujakeppejä. ) Harjoteltiin ohjaamaan esteille. Tehtiin erilaisia yhdeksikköjä ja kahdeksikkoja jne. Amanda taitaa tykätä aidoista ja muurista. Ja putkikin sujuu ihan ongelmitta jo. En osaa oikein ohjata sitä vielä kunnolla putkelle, mutta enköhän opi.

Loppuratana meillä oli sellainen missä oli alkuun muurista ja kolmesta aidasta ympyrä, sitten mentiin kepit, putki ja toiset kepit (niissä oli siis 6 keppiä molemmissa) ja lopuksi mentiin vielä siitä ympyrän alotusmuurista. Tänään ei tehty virheetöntä loppurataa. Ekalla kerralla ohjasin ohi putken ja tokalla kerralla tein jonkun virheen, mutta en muista enää. Ohjasinkohan mä sen muurin ohi lopussa tai jotain semmosta. Mutta kivaa oli taas."

Onni vinkui koko sen ajan kun Amanda oli mukana kentällä. Olen huomannut, että Onni ei lainkaan pidä tilanteista, jossa se näkee mitä tapahtuu, mutta ei pääse mukaan. Me ei olla paljon harjoiteltu sellaisia tilanteita ja tähän asti ne ovat aiheuttaneet aina vinkunaa. Olisi pitänyt harjoitella. Onni opetti Amandalla, että kentän laidalla pitää vinkua, joten Amanda vinkui vuorostaan sen aikaa kun me olimme Onnin kanssa näyttelyharjoituksissa. Onneksi molemmat olivat vuorollaan rauhoittuneet hiljaisiksi siinä vaiheessa kun vaihdettiin koiraa, ettei tullut vahvistettua vinkumista sen enempää.

Onnin näyttelyharjoitukset sujuivat paljon paremmin kuin uskalsin edes toivoa. Jätkä seisoi oikein hienosti ja kipitettiin välillä jopa oikeaan tahtiin. Tuli sellainen fiilis, että hei, mehän osataan. Ehkä sen uskaltaisi ilmoittaa näyttelyyn.

7.5 Onni oli mukana kurssilla. Harjoitukset onnistuivat, vaikka loppupäivästä Onni alkoi olla vähän väsynyt ja yhteistyöhaluton.

6.5 Olin päivän kennelliiton järjestämällä kurssilla. Illalla lähdimme Siljan ja koirien kanssa piknikille rantaan. Onnin olisi tehnyt vähän mieli mennä kahlailemaan, mutta olimme sellaisessa paikassa, ettei siitä päässyt veteen. Amanda karkasi chihun luo kesken kaiken. Se nuuhkaisi sitä hämmästyneenä ja pinkaisi takaisin. Liekkö luullut joksikin jyrsijäksi, sillä Amanda ei yleensä lähde toisten koirien luo.

Onni ja Amanda Palosaaren rannassa 6.5.2006

3.5 Mentiin Onnin kanssa glennilenkille ja Amanda jäi kotiin harjoittelemaan yksinoloa. Oli ihana nähdä pitkästä aikaa Esko-glenni ja Katja. Onni ja Esko painalsivat innoissaan menemään. Amanda on totisesti opettanut Onnin leikkimään. Pojat tulivat niin hyvin toimeen keskenään. Oli ihanaa. Kiitos mukavasta päivästä Katja ja Esko!

Esko ja Onni kirmailevat asemapuistossa

2.5 Kolmannet agilityharkat takana. Oli upea tunti. Tuntui, että meillä meni ajatukset aivan putkeen Amandan kanssa. Opeteltiin muuri ja pituus. Molemmat olivat Amandasta ihan kivoja. Alkutunnista meillä oli vähän ongelmaa taas putkeen menon kanssa, mutta lopputunnista se sujui niin hyvin. Tehtiin sellainen S:n muotoinen rata, jossa alkuksi oli A ja pituus, sitten kolme hyppyä ja viimeisenä muuri ja putki. Amanda meni kerran radan ihan virheettömästi. Mokasin pari kertaa ohjauksessa ja Amanda meni hypyn tai muurin ohi. Kaiken kaikkiaan tunnista jäi aivan mahtava fiilis. Amandakin vaikuttaa innostuneelta ja sitä on ilo ohjata. Ai niin, A on niin kiva, että Amanda karkasi sille kerran itsekseen. Parasta oli se fiilis mikä tuli sillä virheettömällä radalla sekä se, että lopputunnin putkeen menot Amanda meni syöksyen ja innoissaan.

Huhtikuu 2006

30.4 Käytiin koirien kanssa Siljan luona. Onni ei päässyt Pippuria katsomaan, mutta Amanda pääsi. Pippuri keksi, että Amandaa olisi kiva lätkiä tassulla.

29.4 Oltiin Amandan kanssa Vaasan koiranäyttelyssä. Ostin Onnille tuliaiseksi narupallon ja se ihastui siihen oitis. Todella mukava päivä. Mentiin näyttelyyn Kirsin ja Vikinä-heelerin kanssa. Kuskina meillä oli Kirsin isä. Nähtiin näyttelyissä Heli ja suloinen Uma-tipsu. Päivä oli onnistunut ja jäi touhusta hyvä mieli. Amanda tykästyi Kirsin isään. Kiitos kaikille ihanasta päivästä ja onnittelut menestyksestä!

Lisää pulputusta aiheesta sekä tulokset Amandan näyttelykirjassa .

26.4 Toiset agilityharjoitukset takana. Amanda ihastui ensimmäistä kertaa esteeseen. Opeteltiin A ja se oli jotakin aivan ihanaa. :) Alkukontaktit saisivat mennä vähän paremmin, mutta ihana nähdä Amandan nauttivan. Putki ei mennyt ihan putkeen. Alkuun tökki paljon, mutta viimeiset pari kertaa meni hyvin. Viimeinen kerta sujui ihan ilman ongelmia ja siihen oli hyvä jättää harjoittelu tältä päivältä. Hyppyjen idea on Amandalla hanskassa ja se hyppää hyvin, mutta mä en osaa oikein ohjata sitä esteelle. Ohjaaja tarvitsee paljon harjoitusta. Oli mukava tunti taas.

25.4 Käytiin näyttelyharkoissa. Molemmat koirat olivat mukana, mutta vain Amanda esiintyi.

Amanda ja Onni Vaasan koirakerhon kentän laidalla

23.4 Tänään oli Nurmossa mätsäri. Päästiin Amandan kanssa Merjan ja Romi-göötin mukana sinne. Oli hurjan mukavaa. Nyt olen tajunnut miten Amanda pitää seisottaa ja liikkuminenkin sujuu. Ihana tuomari jopa kehui esittämistäni. Tuli niin upea mieli kehuista. Amandan esiintyminen sujui minun mielestäni mahtavasti. Meillä meni huomaamatta sellaiset seitsemän tuntia koko touhuun. Arpajaisvoittona tuotiin Onnille frisbee. Kiitos Merja ja Romi!

Nurmon mätsärissä 23.4.06 esitän Amandaa. Kuvaaja: Merja Haapakoski

21.4 Käytiin Amandan kanssa katsomassa Siljan uutta Pippuri-kissaa. Onni piti jättää kotiin, ettei satu mitään vahinkoa, sillä Onni ei osaa olla kissojen kanssa.

Pippuri ja Amanda tutstuvat. Kuvaaja Silja Kujala

20.4 Ensimmäinen agilitynharjoituskerta. Opittiin aita ja putki. Meillä oli Amanda kanssa tosi kivaa. Amanda on niin ihana, kun se ei oikeastaan välitä muista koirista eikä ihmisistä vaan haluaa vain puuhailla mun kanssa. Esteetkään ei sitä suuremmin kiinnostaneet, mutta siitä oli kivaa saada nameja ja kehuja. Meillä on todella mukavat ohjaajat ja on kivaa kuulla kehuja Amandan käytöksestä. :)

19.4 Vaasan ensimmäinen länderilenkki on takana. Kipitettiin läpi mutaiseen maan Amandan kanssa treffaamaan Marjaa ja Elli-länderiä. Voi miten ihana Elli olikaan. Sain pusuja :) Amanda ei saanut pusuja, mutta ei se niitä olisi tainnut halutakaan. Marjan antamat namit kyllä maistuivat. Koirien mielestä parasta oli varmasti Marjan taikatasku. Meillä oli mahtavaa! Kiitos Marja ja Elli!

Ekassa Amanda tarkkailee Elliä. Toisessa on Elli.

18.4 Leela ja Maiju piti käydä saattamassa bussille. Nyt olemme taas kolmestaan Onni, Amanda ja minä. Meiltä jäi Amandan kanssa näyttelyharkat väliin. Mentiin Siljan luo syömään sen sijaan. Onni ahmaisi kaikki makaronit ja Amanda kerjäsi ruokaa pää Siljan polvella. Rakkaat koirani, ahmatti ja ahmatti :D

17.4 Käytiin moikkaamassa Jaakkoa ja Masaa koirien kanssa. Matkan varrella piipahdettiin videovuokraamossa palauttamassa pari filmiä. Leela säntäsi ensimmäisenä innoissaan sisälle. Me ei tultu yhtään vähemmän vauhdikkaasti Onnin ja Amandan kanssa perässä. Oven jälkeen stopattiin eteiseen, kun huomattiin, että siellä oli tehty vähän muutoksia ja koiria olisi kiinnostanut mennä leipäravintolan puolelle ennemmin kuin tylsälle videotiskille, josta ei leijaillut mitään ihania tuoksuja. Onni luonnollisesti lösähti keskelle lattiaa. Myöhemmin illalla mentiin poikien ja narttujen kanssa hakemaan uusi leffa. Onni jätettiin julmastiyksin tyhjään asuntoon. Ei tehnyt mieli pestä sitä taas kerran. (Oi tätä ihanaa kevättä...) Neidit keräsivät liikkeessä kehuja. Tuli tosi hyvä mieli. Amanda kerjäsi pojilta herkkuja ja laski vuorotellen päänsä aina toisen polvelle. Se on oikea ahmatti.

16.4 Mentiin taas Siljan luo koirien kanssa ja taas sain laikkiä kameralla. :) Onni oli hirveä possu. Ensin se rapasi maton ja sitten säntäsi ulkona jonkun koiran perään. Argh! Samperin kuuro terrieri!

Onni ja Amanda nukkuvat

14.4 Mentiin koirien kanssa Siljan luo. Sain napsia Siljan ihanalla digijärkkärillä koirista kuvia.

13.4 Käytiin Amandan kanssa kuuntelemassa agilitykurssin teoriaosuus. ONNI TULI KOTIIN! Maiju toi Leelan kanssa Onnin takaisin. Voi mikä onnenpäivä. Kaikki kolme koiraa ovat sulassa sovussa kämpässämme ja vaikuttavat niin iloisilta yhdessä.

Amanda, Leela ja Onni tervehtivät minua aamulla

11.4 Mentiin Amandan kanssa Vaasan koirakerhon järjestämälle näyttelytunnille. (Fiksu minä, vien ensin Aman mätsäriin ja vasta sen jälkeen näyttelykurssille.. :D ) Siellä olikin paljon koiria. Saatiin samalla harjoitella ryhmässä toimimista. Meillä oli ihana päivä. Tajusin vihdoin miten Amanda kuuluu seisottaa ja saatiinkin Amandan nätistä seisomisesta kehuja. Amanda näytti hienosti hampaat ja antoi tutkia itseään. Juokseminen sohjon keskellä oli vähän hankalahkoa, vaan sujuipa sekin. Ohjaaja oli tosi mukava. Olin niin ylpeä Amasta, että sydän meinaa pakahtua. On se sitten ihana koira.

9.4 Meillä on ollut Amandan kanssa kiva päivä. Päästiin Merjan kyydissä Pohjanmaan collieiden järjestämään mätsäriin. (Kiitos Merja!) Siellä menikin puoli päivää. Amanda oli ensimmäinen koira, joka saapui ja viimeinen joka lähti. Ensimmäinen näyttely, jossa esitin Amandan. Olin aivan hermona ja tärisin kehässä. Meillä oli siitä huolimatta todella kivaa siellä. Amanda esiintyi ihan nätisti. Se juoksi hyvin ja näytti hampaat kiltisti. Ne kaksi asiaa mitä eniten hermoilin. Seisottaminen ei onnistunut yhtään, kun en osannu asetella Amandaa. Mutta hyvä mieli jäi ja tekee mieli kokeilla uudelleenkin. Nähtii siellä Hilkkakin Pedon kanssa, joka on söpöistä söpöin parsoni-poika. Päivän kruunasi tieto, että Amanda on Vuoden 2005 kromforhländer kisan Paras pentu. :)

Minä ja Amanda ensimmäistä kertaa mätsärissä. Kuvaaja: Hilkka Keisala

8.4 Amanda on nypitty siistiksi huomista mätsäriä varten. Hermostuttaa....

7.4 Nähtiin Amandan kanssa Esko-glenni. Oi mikä ikävä onkaan Onnia. Esko on niin samanlainen ja silti aivan erilainen.

Vanhat touhukirjat: [Joulu 2005] [Tammi-Maalis 2006]