Amanda - vain tyttöjen kesken

Amandan juoksut alkoivat vähän yllättäen. Olimme juuri matkalla linja-autoasemalle Onnin ja Amandan kanssa. Maiju ja Leela olivat saattamassa meitä ja tarkoitus oli palata takaisin kotiin. Puolessa välissä matkaa huomasin, että Amandan peppu oli aivan veressä. No ei kun suunnitelmat uusiksi. Me lähdimme Amandan kanssa kahdestaan kotia ja Onni jäi Maijulle hoitoon. Ajattelin, että Amanda olisi saattanut hätääntyä jouduttuaan näin yllättäen eroon Onnista, mutta se matkusti ihan tyytyväisenä ensin bussilla ja sitten junalla.

Ehdimme olla kaksi päivää kotona ja matkustimme sitten Kuusamoon lomalle. Sieltä palattuamme alkoi päivien laskeminen koska Onni tulee kotiin. Meitä kävi sentään välillä Vikinä Kirsin kanssa viihdyttämässä, mutta heidän lähdettyään oli vielä tylsempää. Amanda on sopeutunut tilanteeseen hyvin. Se on sopeutunut ihan uskomattoman hyvin kaikkeen. Suuret suunnitelmani kuinka nyt kun olemme kahden Amandan kanssa ja voimme keskittyä Amandan ongelmiin ovat kariutuneet. Mitään ongelmia ei ole! Koirien ohitukset, yksinjäämiset, kaupungilla pyörimiset, keksinpä mitä vaan, niin Amanda tulee innolla mukana ja käyttäytyy kuin unelma. Se on kuin ajatus.

Meillä sujuu elämä helposti ja mutkattomasti, mutta minä toivon, että Onni tulisi kotiin ja saisin tapella taas itsepäisen terrierin kanssa. Pitää sitä päivissä jotain haastetta olla..

Kirj. 9.4.06